Taivas karkeloi

Varjoa valon värjäämää

Lokakuun pieni ja nätti hetki

Kylmän riipivät rapsahdukset

Pohjolan poluilta, raika rapsahdus kirpeän pirteä nipistys poskipäässä

Jään ja talven kuningatar, jäiset helmet kaulaansa koristeeksi pujottaa

Kauniiksi kuvaksi, sydämeesi suljen viileäksi muistoksi matkoillesi

Jäätynyt kyynel

Kylmän karusti taiteeksi taipuen

Pirtsakka keli

Sininen vilpoisuus iloitsee sydämessä kulkijan

Vain katse kun luonto herkästi koskettaa

Häijy harmaus oli hetken poissa, upea sini säväytti

Koleus keijun lailla kauniisti käy kiville rantojen.

Tauluksi,taiteeksi syksyn tuon pirttiin lämpöiseen loistamaan

Pilvien toiselta puolen kasvoi sini peittäen koko taivaan

Valon vangitseminen

Tuuli piiskaa lehtiä, koittaa ehtiä ja valmiiksi tehdä lumi hunnulle valkoiselle

Tarinan ensimmäinen sivu, lokakuun koleus tuntui kävellessämme kohti mystistä sinee....

Kilpailu auringosta

Tuuleton taivas sininen laiva valkoiset purjeet, niin purjehdin aina kotiin

Aurinko käväisee latvoissa, syksyyn taipuneissa

Ota kädestä nyt kun jo kylmenee......

Levoton lokakuu

Tamperelainen lokakuu

Kun notski makkara napsahtaa ja rapsahtaa

Notski vaan napsuun ja hetken huilia

Satama

Iltaa kulkien yö taivahalla väijyen

Mustamakkaraa sokeroitujen puolukoiden kera

Pieni palanen nättiä

Matkalla

Auringon tuikahdus

Hiilloksen jaloa valoa

Vain nuotio yksin napsahtelee lämpöänsä syksyn koleuteen

Maaseudun rauhassa

Pihlaja

Pihlajan marjojen pirteä väri säväytys, harmaaseen ja mustaan

Soiden savut hälvenneet tuoksut huumaavat askel uppoaa. Niin sehän on maku asia mistä kukin tykkää

Jykevää hirsi seinää

Kypsää ois jo

Pirttiin lämpöiseen

Aallot

Parhaita hetkiä

Enkelin tähti se unestani lähti

Vedetääs hetki henkee

Kadun kulmassa syksyn ajassa, laskin lehtiä lentäviä

Tyhjä Tammerkoski

Tik tak

Pehmoinen Lokakuu